Pahimmillaan karsimistarve voisi vastata lähes neljäsosaa valtion nykyisestä henkilöstöstä, valtiovarainministeriö arvioi Suomen tietotoimistolle.

Jos esimerkiksi 1,3 miljardin euron säästö pyrittäisiin tekemään pelkästään henkilöstöä vähentämällä, se tarkoittaisi valtiovarainministeriön arvion mukaan 18 000 henkilötyövuoden poistoa viime vuoden tasosta.

- Ehdotettu säästö on siis mittaluokaltaan erittäin iso, sillä valtiolla työskentelee tällä hetkellä noin 77 000 ihmistä, sanoo valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosaston johtaja Tero Meltti STT:lle.

NÄIN SUURI työvoimaleikkaus edellyttäisi isoa yhteiskunnallista keskustelua valtion roolista.

- Keskittyykö valtio vaikkapa pelkästään turvallisuuspuolen tehtävien hoitoon tai mitä sen lisäksi tehdään, Meltti kysyy.

Perussuomalaiset on kertonut ohjelmassaan, että turvallisuudelle tärkeitä toimijoita suojeltaisiin leikkauksilta.

Turvallisuussektorilla työskentelee esimerkiksi poliiseja, vanginvartijoita ja rajavartijoita. Toimialalla työskentelee VM:n mukaan yli 40 prosenttia valtionhallinnon työntekijöistä.

- Jos turvallisuussektorilla työskentelevä henkilöstö haluttaisiin jättää irtisanomisten ulkopuolelle, kohdistuisi säästö jäljelle jäävään osaan, jota on noin puolet valtion työntekijöistä, Meltti sanoo.

Säästöt pitäisi silloin tehdä muihin valtion virastoihin, laitoksiin ja ministeriöihin, kuten esimerkiksi tuomioistuimiin, Verohallintoon, Lupa- ja valvontavirastoon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen tai Väylävirastoon.

PÄÄHALLITUSPUOLUEET perussuomalaiset ja kokoomus ovat esittäneet, että valtionhallinnon säästöjen saavuttamisessa hyödynnettäisiin tekoälyn mahdollisuuksia ja eläkkeelle siirtymisiä.

VM:n mukaan ensi vaalikaudella valtion palveluksesta on jäämässä eläkkeelle arviolta 11 000 ihmistä. Lisäksi tekoälyn ja automaation avulla tavoitteena on saavuttaa 20 prosentin tuottavuusparannus vuoteen 2031 mennessä julkisessa hallinnossa.

- Periaatteessa tuollaisella mekaanisella laskukaavalla tekoälyn hyödyntämisellä ja eläköitymisillä jopa tämä perussuomalaisten tavoite olisi toteutettavissa, Meltti sanoo.

Hän huomauttaa silti, että eläköitymisiä ei tapahdu tasaisesti eri tehtävissä, vaan ne kohdistuvat eri viranomaisten toimintoihin sattumanvaraisesti.

Lisäksi tekoälyllä ei voida korvata mitä tahansa työtä.

- Esimerkiksi lupatoimintaa tai etuisuuksien käsittelyä pystytään varmasti tehostamaan tekoälyllä, mutta ei kaikkia valtion toimintoja.

NYKYINEN Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo päättänyt noin 700 miljoonan euron säästöistä valtionhallintoon tällä vaalikaudella.

- Laajoja irtisanomisia ei ole vielä tehty, mutta määräaikaisten työntekijöiden käyttöä on vähennetty. Kaikki säästöt eivät tosin vielä ole astuneet voimaan, Meltti kertoo.

Hänen mukaansa näiden säästöjen seurauksena palvelutasoa on jouduttu alentamaan ja virastot ovat harventaneet toimipisteverkostoaan.

Ensi vaalikaudelle väläytellyt lisäsäästöt voisivat merkittävästi heikentää kansalaisten palveluja.

Puolueiden esittämien sopeutusohjelmien taustalla on parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän tavoite, jonka mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa alustavan arvion mukaan noin 8-11 miljardilla eurolla ensi vaalikaudella.

Valtionhallintoon tehtävien säästötoimien toteutunut hyöty julkiseen talouteen voi kuitenkin jäädä vain murto-osaan tavoitteesta, koska samalla esimerkiksi työttömyyskulut kasvavat.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että isoissa irtisanomistilanteissa toteutunut säästö julkiselle taloudelle olisi vain noin neljäsosa säästötavoitteesta.

- Tässä arviossa oletetaan, että kaikki eivät työllistyisi toisiin tehtäviin ja valtio joutuisi maksamaan työttömyys- ja muita tukia, Meltti kuvailee.

Teksti: STT / Saila Kiuttu